Rantamo-Seittelin kosteikkoalue on mielenkiintoinen jokaisena vuodenaikana

 

Tuusulanjärven länsirannalla on iso, itse asiassa Suomen suurin vesiensuojelukosteikko. Se on pinta-alaltaan yhteensä 28 hehtaaria. Kosteikko muodostuu kahdesta osasta, jotka on yhdistetty toisiinsa kanavalla. Kosteikoilla viihtyvät monet lintulajit ja varsinkin muuttoaikaan kosteikko on tärkeä levähdys- ja ateriointipaikka monille linnuille.

Rantamon puolella, kosteikon pohjoispuolella, viihtyvät monet vesilinnut, sorsat ja joutsenet sekä kahlaajat. Keväisin siellä näkee ensimmäisenä mm. töyhtöhyyppiä ja kiuruja.

Töyhtöhyyppä

Seittamon puolella on ollut valtava lokkiyhdyskunta, jossa varsinkin naurulokit pesivät. Niitä on siellä todella paljon. Siellä olen nähnyt melkein vuosittain myös nokikanoja, silkkiuikkuja ja sorsia. 

Keväisin ja syksyisin koko alue on valtavan kuhinan keskipisteenä, kun linnut kokoontuvat muuttoa varten tai pysähtyvät lepäämään matkalla etelään.

Käyn siellä aika usein kävelyllä. Näin keskikesällä tilanne on hyvin rauhallinen, eikä lintuja tai lintuparvia vielä näy juurikaan.

 

Ensimmäiset muuttolinnut kokoontuvat jo lähtöä varten

Nyt lähdin sinne löytääkseni perhosia, sillä perhosia näkyy tänä vuonna tosi vähän ja harvoin. Mutta tälläkään kertaa niitä ei paljoa näkynyt, lanttuperhosia tosin oli todella runsaasti. Lisäksi näin muutaman lauhahiipijän. 

Lauhahiipijä

 

Lanttuperhonen

Rantamoa ympäröivillä pelloilla viljellään aina jotain, tänä vuonna rypsiä. Ja se tuoksu oli aivan mahtava. Hieman makeahko ja todella huumaava. Ja maisema oli kaunis, keltaista väriä lähes silmänkantamattomiin. 

Lintujakin näkyi aika vähän. Nuoria västäräkkejä huomasin, joutsenia ja iso lintuparvi kauempana. En tiedä mitä lintuja olivat. Seittelin puolella näkyi nokikanoja ja silkkiuikkuja sekä muutamia heinäsorsia, ja kauempana lokkeja.

Västäräkki

Elokuun aikana alue taas aktivoituu, kun linnut aloittavat muuton. Sitten pitää taas mennä katsomaan ja ihailemaan.