Vaikka olemme asuneet Järvenpään lähellä Tuusulassa, Tuusulanjärven eteläpäässä jo 10 vuotta, niin vielä kertaakaan en ole käynyt tutustumassa aika lyhyeen, mutta mielenkiintoiseen luontopolkuun aivan Järvenpään keskustan tuntumassa.
 |
Joukon polku kulkee pitkospuita pitkin kosteikon läpi Lintutornille
|
Pitkospuupolku kiertää lyhyen parin sadan metrin ympyrälenkin Tuusulanjärven rannan ruovikkoalueella. Polku on nimetty edesmenneen järvenpääläisen lintuharrastaja ja luontokuvaaja Jouko Veikkolaisen mukaan. Polun ympäristön kasvillisuus on kosteaa ja rehevää.
 |
Kalla on aika tyypillinen kosteikon kukka
|
Pitkospuureitin alue kuuluu osittain Tuusulanjärven lintuvedet Natura-alueeseen. Järvenpään puoleinen Natura-alue on kooltaan yhteensä noin 57 hehtaaria. Suojeltavina luontotyyppeinä esiintyvät kosteat suurruohoniityt sekä vaihettumis- ja rantasuot. Polun ympäristön kasvillisuus on kosteaa ja rehevää. Kosteutta ilmentävistä lajeista tavataan mm. mesiangervo, järvikorte, kurjenjalka, viiltosara ja vehka. Polun varrella on kosteampi painanne, jossa kasvaa mm. kookasta keltaisena kukkivaa kurjenmiekkaa. Aivan vesirajassa kasvaa mm. järviruokoa ja osmankäämiä.Suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvat myös järven ranta-alueilta löytyvät lähteet ja hetteiköt.
 |
Erilaiset korennot viihtyvät vesien äärellä. Tässä kuvassa Eteläntytönkorento.
|
Tuusulanjärvellä pesii monipuolinen linnusto. Tähän aikaan vuodesta kovinkaan monia lintuja ei näkynyt ei lintujen laulua kuullut. Mutta mustarastaat jaksoivat edelleen pitäää konserttiaan ja kuulin myös satakielen laulavan kauniisti pensaikossa.
 |
Silkkiuikku on Järvenpään nimikkolintu, mutta esiintyy myös Kauvatsan vaakunassa. Kuva 18.6.2017
|
Runsaimpina esiintyvät ruokokerttunen, pajusirkku, sinisorsa ja Järvenpään nimikkolintu silkkiuikku. Pitkospuureitin varrella olevissa pensaikoissa voi kuulla tavanomaisten laulajien kuten satakielen lisäksi myös hieman harvinaisemman punavarpusen liverrystä ja rytikerttusen karkeaa raksutusta. Järven rantaruovikossa pesii mm. sotkia ja laulujoutsen. Harvinaisimmista lajeista järvellä on pesinyt luhtahuitti, liejukana, lapasorsa ja heinätavi. Kohteen lahopuuta sisältävässä koivikossa on tehty havaintoja pikku- ja pohjantikasta. On koivikossa nähty jopa uhanalainen valkoselkätikkakin.
 |
Myös monet perhoset viihtyvät kosteikoissa. Tässä mustatäplähiipijä.
|
Pitkospuureitin varrella on lintutorni, josta avatuu näkymä Järvenpään rantapuistoon. Rantapuiston ruovikossa on pesinyt useampana vuonna naurulokkiyhdyskunta. Nykyään naurulokit ovat kuitenkin kadonneet Rantapuistosta ja ovat suurelta osin siirtyneet Seittelin kosteikkojen rauhallisemmille pesimämaille. Myös ruovikon liiallinen umpeenkasvettuminen on saattanut vaikuttaa asiaan.(Lähde: www.keskiuudenmaanluonto.fi)
Kommentit
Lähetä kommentti